Tänään tytär teki ruokaa ja tarjoili oikein annoksen lautasella. Kuva kertoo varmasti kaiken, mitä ateria sisälsi.
Viimeisimmät
PAISTETTUJA MUIKKUJA
Tänään naapurikunnan kalastaja kävi aamusta tuomassa kauppaan niin komeita Päijänteen muikkuja, että niitä päivän siellä kalatiskissä katseltuani olin ”pakotettu” ostamaan myös kotiin kelpo satsin.
Niinpä sitten ensi töikseni töiden jälkeen perkasin muikkuja. Ostin myös pienen kattilallisen varhaisperunoita. Ruotsalaisia, ja vielä melko kalliita, mutta kun niin teki mieli…
Kyllä oli maistuvia voissa paistetut muikut kera uusien perunoiden, voin ja ruohosipulin, lisäksi vielä tietysti salaattia.
BANAANIPOSSU
Eilen mietin, mitä laittaisin possunsuikaleista, jotka jääkaappiini olin tullut hankkineeksi. Muistin siinä sitten erään vanhan reseptini, joka siis on tuolla pääkopan uumenissa ollut piilossa muutaman vuoden. En ollut vuosiin tehnyt banaanipossua. Ensimmäisen kerran olen sitä tehnyt joskus n. 20 vuotta sitten, kun sain vinkin joltakin lihafirman konsulentilta. Oman versioni siitä olen kehitellyt ja aika moni sitä on kehunut, kun on maistamaan päässyt.
Ainekset:
porsaan lihasuikaleita n. 500 g (MAUSTAMATTOMANA!!!)
sipulia maun mukaan
1 banaani
smetanaa 1 prk
kermaa 1 prk
Maustamiseen:
currya
soijakastiketta
mustapippuria
paprikajauhetta
(suolaa)
Lisäke:
keitetty riisi
salaattia
Valmistus:
Ruskista lihat ja silputtu sipuli pannulla. Laita mausteista curry jo tässä vaiheessa, jotta sen maku ehtii tulla esiin. Viipaloi banaani ohuina viipaleina pannulle ruskistettujen lihojen päälle. Anna banaanin ”sulaa” hetken lihojen sekaan.Ideana on, että banaani enemmänkin suurustaa kastikkeen kuin toisi siihen paljoa makua. Lusikoi smetana purkista sekaan, sekoita. Sekoita myös kerma joukkoon ja anna kiehua kokoon sopivan aikaa. Mausta oman maun mukaan em. mausteilla. Laita suola viimeisenä, jos tarvitsee enää lisätä (maistamalla selviää).
Tarjoile kastike keitetyn riisin ja salaatin kera. Nehän tietysti valmistit siinä sivussa, kun kastikettakin teit.
Vinkki:
Tämä on vielä paremman makuista seuraavana päivänä lämmitettynä, koska on tietenkin jääkaapissa yön aikana vasta maustunut kunnolla. Kannattaa siis tehdä reilumpi satsi, niin voi syödä kahtena päivänä samaa ruokaa.
TÄYTETYT PAPRIKAT
On ollut ainakin olevinaan niin kauheasti kiireitä, ettei ole ehtinyt tänne ruoka-aiheesta laittamaan kuvan kuvaa tai tekstinpätkää. Nyt purin kamerasta kuvia, ja seasta löytyi pari ruokakuvaakin, joten koitan nyt tähän muistella, mitä tuli tehtyä… Niin kiire ei kyllä ole ollut, ettenkö olisi ehtinyt joka päivä syödä ja tehdä ruokaakin melkein joka päivä, vain pari kertaa tullut käytyä ulkona syömässä.
Tuossa taasen hieman ennen tilipäivää taisi olla ns. sentinvenytyspäivät menossa, niin piti lähes tyhjästä yrittää nyhjästä jotain syötäväksi kelpaavaa. Tytär oli reissussa, joten ihan itseä vain piti ruokkia. Paprikoita olin ostanut tarjouksesta oikein värilajitelman. Sen lisäksi kaapeistani löytyi jauhelihaa, koskenlaskija voimakasta, mozzarellaraastetta, punasipulia, valkosipulia, timjamiruukku ja rukolaa. Tietysti kaikki perusjutut (mm. mausteet, rasvat jne.) niiden lisäksi. Päätin siispä tehdä täytettyjä paprikoita.
Leikkasin paprikoista hatun pois ja poistin sen mukana siemenet. Hattuosat pilkoin sitten salaatin sekaan. Laitoin paprikat suolattuun veteen kiehumaan toviksi. Sillä aikaa tein täytteen. Paistoin jauhelihaa ja sipulia. Maustoin valkosipulilla, timjamilla, mustapippurilla, suolalla, paprikajauheella ja chilijauheella ja laitoin sekaan myös reilusti koskenlaskijaa. En nyt muista millään, oliko näin, mutta saatoin lisätä sekaan myös yrttimaustettua tomaattimurskaa. Valutin paprikoista vedet pois. Maustoin niitä sisältä vielä hieman suolalla ja pippurilla. Sitten tunginkin täytteet niihin. Pinnalle kivasti juustoraastetta ja eikun uuniin. Siellä annoin olla kunnes näyttivät hyviltä. Salaatiksi tosiaan oli siis niitä tuoreita paprikoita paloiteltuna, sekaan pilkoin myös punasipulia. Lisäksi rukolaa, tottakai. Nami namskis, taas oli hyvää!
PÄÄSIÄISHERKUTTELUA
Eilen oli pitkäperjantai. Kyhättiin siskon kanssa superherkullinen pääsiäisateria äitini keittiössä, minne jouduin kantamaan ison kasan keittiövälineitä omasta keittiöstäni, jotta saatiin toteutettua aikeemme. Äiti ei ole mikään kokki, joten varusteet ja esim. maustevarastot ovat sitä luokkaa, että niillä on hankala pärjätä. Kauppakuitin summa oli päätähuimaava, mutta nythän oli kyse juhla-ateriasta. Omat mausteet, yrtit ja kokkiveitsi, pihdit, kauhat yms. sekä kunnon paistinpannu matkaan kotoa, niin olin valmis koitokseen. Kamera siinä hässäkässä sitten unohtui mukaan ottaa, joten kuvia ei ateriasta nyt tähän hätään ole. Yritän kuvailla mahdollisimman hyvin näin verbaalisesti syömisiämme.
Homma alkoi siitä, että pestiin rosamundat ja laitettiin ne kokonaisina uuniin kypsymään. Kakkupohja jälkkäriä varten oli paistunut valmiiksi jo omassa uunissani. Lampaan sisäfileet oli tietenkin otettu huoneenlämpöön heti alkajaisiksi. Jälkkäriä varten kaivettiin sulamaan myös mustikoita ja vadelmiä äidin pakastimesta. Minä kuorin jättikasan valkosipulinkynsiä (varmaankin 5 tai 6 valkosipulia yhteensä…) ja sisko putsaili kalvot pois lihoista ja teki niihin viiltoja joihin tunki valkosipulia tuomaan makua. Tein siinä samalla salaatin. Salaattipohjaksi jäävuorisalaattia, kotimaista kurkkua ja samoin kotimaisia kirsikkatomaatteja. Koristeeksi ja parasta makua tuomaan kuutioin vielä leipäjuustoa ja laitoin vielä tummia rypäleitä. Sisko pisti lihat marinadiin, jossa oli tuoretta rosmariinia, mustapippuria ja suolaa sekä oliiviöljyä. Tankoparsat piti valmistella keittämistä varten, siitä huolehti sisko. Sillä aikaa minä otin kypsyneet perunat uunista, halkaisin ne ja koversin lusikalla sisukset pois. Jätin siis ehjät kuorenpuolikkaat uunipellille. Perunoiden sisukset maustoin kulhossa tuoreella timjamilla, mustapippurilla, suolalla ja kunnon kasalla voita. Tämän mössön sitten lusikoin takaisin kuorien sisään. Pinnalle juustoraastetta, niin olivat siinä vaiheessa siis lopullista uunissa paistoa vaille valmiina.
Seuraavaksi aloin paistaa lampaanfileitä paistinpannulla. Sisko erotteli sillä aikaa munista valkuaiset ja keltuaiset. Valkuaiset jälkkäriä varten, keltuaiset bearnaisekastiketta varten. Lisäksi hän pilkkoi valmiiksi odottamaan kastikkeentekoa hurjan kasan (250 g) voita. Meillä oli 14 lampaan sisäfilettä, joten niiden paistaminen vei tovin. Pannuun mahtui kerralla max 4 filettä, joten 4 satsia piti paistella. Vuokaan pistin valmiit fileet sitten folion sisään vetäytymään. Pöytä tietysti oli katettu ruuanlaiton lomassa jo valmiiksi.
Nyt oli sitten enää loppurutistus jäljellä. Eli parsakattilan alle laitettiin tulet, jotta ne kiehuisivat sopiviksi. Perunat laitettiin uuniin, jotta saatiin sopiva pinta niihin. Lampaanfileet laitettiin myös hetken päästä uuniin toviksi, jotta lämpenivät syöntilämpöisiksi. Samalla siispä teimme aterian kastikkeet. Minä tein lampaan paistoliemestä kermaisen kastikkeen, jonka maustoin lisäämällä reilusti vielä valkosipulia, lisäksi ripaus mustapippuria ja suolaa, saostin hieman maizenalla. Samaan aikaan sisko teki bearnaisekastikkeen. Eli keltuaiset, valkoviinietikka ja mausteet vesihauteessa koko ajan vatkaten ja sinne sitten voita pikkuhiljaa lisäämällä, siten se kastike siitä muodostuu. Mausteina sitruunan mehua, yrttejä, suolaa.
Tässä vaiheessa siispä oltiin valmiita syömään. Emme tarjoilleet erikseen alku- ja pääruokaa, vaan jokainen sai syödä missä järjestyksessä halusi. Tarjolla oli siis:
Leipäjuustosalaattia
Parsaa bearnaisekastikkeessa
Lampaan sisäfilettä yrttivalkosipulimaustettuna
Valkosipulista kermakastiketta
Tuunattuja uuniperunoita
Oli kyllä niin mahtavat maut, että oli pakko ahtaa itsensä ihan täyteen ja sitten vielä hieman lisää. Siinä vaiheessa tuntui, ettei jälkkäriä taida mahtua yhtään. Kiireettömästä pääsiäisateriasta kun kuitenkin oli kyse, niin ihan rauhassa siinä istuskeltiin hetki, minkä jälkeen alettiin siivota pöytää ja sen jälkeen kyhätä jälkiruuaksi uunijäätelöä.
Siinä vaiheessa, kun uunijäätelö oli valmis, ja kaffet keitettynä, niin kummasti mahtui taas ahtamaan lisää herkkuja napaansa. Uunijäätelö tehtiin saman reseptin mukaan, minkä olen jo aiemmin täällä kuvaillut, joten en lähde sen valmistusprosessia tässä enää selostamaan.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Jopa niin paljon itseasiassa, että sitä vielä jäi äidin jääkaappiin lämmitettäväksi myöhemmin pääsiäisen aikana. Tänään on kuitenkin vuorossa uunilohta, sillä ostin ison lohifileen sitä varten.
PIKARUOKAPÄIVÄ
Eihän se kaunis ole, mutta sitäkin maukkaampi. Munakas.
Töistä tultuani tänään oli ihan huikea nälkä. Tytär oli menossa mummolaan, joten ei tarvinnut tehdä ruokaa kuin itselle. Siihen nälkään piti saada jotakin, ja paljon, ja äkkiä. Paistoin sitten kuvan mukaisen munakkaan itselleni. Sisältää myös juustoa. Päälle olisin vielä heittänyt ison kasan rucolaa, mutta unohdin ostaa sitä kun oli loppu jääkaapista. Hyvältä se maistui ilman rucolaakin. Ripottelin päälle sitä itse tehtyä sipulista chilikastiketta.
Nam! Ja nälkäkin lähti.
MAKEA SIPULINEN CHILIKASTIKE
Äsken tuossa keittelin. Lisäilin aineksia aina välillä maistellen. Kirjasin samalla sitten ylös, mitä soosiin tuli laitettua. Eli tässä sen pohjalta laatimani resepti:
n. 80 g punaista chiliä
2 kpl punasipulia
1 kpl yksikyntinen valkosipuli
4 dl sokeria
1,5 dl vettä
1,5 rkl väkiviinaetikkaa
reilu tl suolaa
aavistus jauhettua valkopippuria
Poistin chileistä siemenet. Pikoin pieniksi chilit, sipulit ja valkosipulin. Laitoin kaikki ainekset kattilaan ja keittelin. Lisäilin chiliä, sokeria, vettä, etikkaa, suolaa ja valkopippuria sillä tavalla vähitellen, joten määrät on vähän sinnepäin. Makuhan se on mikä ratkaisee, ja jokaisen kannattaa laittaa oman maun mukaan aineksia. Keitellessä minulla meni reippaasti yli puoli tuntia. Jäähdytin kastiketta vähän ja pistin pulloon (0,5 l). Säilyy hyvin jääkaapissa, mutta tulee kyllä käytettyä aika nopeasti, sillä sopii yllättävän monen ruuan maustamiseen.
Chilichutney on sitten tästä samasta reseptistä versio, jonka lopputuotos on koostumukseltaan paksumpaa, enempi hillomaista. Siihen vain ei tule tuota vettä kuin pienenpieni loraus.
UUNI- SITÄ SUN TÄTÄ
Kalapäivä. Tyttären kaveri on ollut meillä tämän päivän kyläilemässä, joten sain tehdä ruokaa kolmelle. Kalaa teki mieli, ja lohifile oli tarjouksessa, joten päädyin sen vuoksi uuniloheen. Jälkiruuaksi päätin kokeilla uunijäätelöä todella pitkästä aikaa. Varmaan joskus parikymmentä vuotta sitten tehnyt viimeksi moista herkkua.
Ensin tein sokerikakkupohjan. Ohuen sellaisen. 3 munaa laitoin. Desin sokeria sekaan ja vaahdotin kunnolla. Vehnäjauhon lisäksi laitoin myös perunajauhoa (yhteensä 1,5 dl), ja tietysti leivinjauhetta teelusikallisen. Raastoin vielä sekaan vähän sitruunankuortakin. Paistui sopivaksi noin kymmenessä minuutissa.
Kakkupohjan paistuessa tein nopeasti kalalle kastikkeen jääkaappiin tekeytymään. Turkkilaista jogurttia, sen sekaan sitruunan mehua, valkopippuria, suolaa, sokeria, ruohosipulia. En nyt muista enää laitoinko muuta. Maistelin välillä ja sen mukaan lisäilin aineksia. Tilliä en muistanut ostaa, sitä olisin muuten laittanut myös. Sitten valmistelin kalan. Lohifileen pinnalle vain suolaa ja sitruunapippuria sekä mustaa pippuria ja kala uuniin samalla uunin avauksella kun otin kakkupohjan ulos. Kalan paistoaika riippuu niin paljon kalan koosta, että ihan turha antaa mitään vinkkiä ajan suhteen. En edes kelloa sille tainnut pahemmin vilkaista, kun tarkkailin vain, milloin näyttää sopivalta.
Pesin, kuorin ja pilkoin seuraavaksi. Juureksia. Porkkanaa, lanttua, bataattia sekä punasipulia. Kuutiot kulhoon ja marinadi päälle. Marinadiin laitoin oliiviöljyä, valkosipulia, rosmariinia, mustaapippuria ja suolaa. Sitten kumosin marinoidut juurekset laakeaan uunivuokaan ja lykkäsin nekin uuniin paistumaan. Kun otin lohen pois, lisäsin lämmön 200 asteesta 250 asteeseen, jotta uunijuurekset ottivat vielä lopuksi hyvän värin ja pienen rapeuden pintaansa.
Tämän uunissa paistelun ohessa keitin myös lapsukaisille perunoita, kun heille ei jostain syystä nuo uunijuurekset oikein tunnu maistuvan.
Kukin sai makunsa mukaan repiä salaattia lautaselleen ja ottaa tomaattia, kurkkua ja sitruunaa siihen lisäksi. Sen kummemmin en salaattia alkanut tekemään.
800 g:n lohifile meni kokonaan ja paljon upposi lisukkeita ja kastikettakin. Hyvin tuntui ruoka maistuvan!
Lasten vielä jatkaessa pääruuan syömistä, siirryin jälkiruuan kimppuun.
Ensin keitin kahvin valmiiksi myssyn alle tekeytymään. Kaivoin esille aiemmin valmistelemani uunijäätelön ainekset: kakkupohja, jonka olin jo siirtänyt piirakkavuokaan, valmiiksi hieman sulamaan ottamani puolisen litraa pakastemarjoja, ruuanlaiton yhteydessä valmiiksi puristamani sitruunamehutilkan sekä samoin jo silloin valmiiksi erottelemani 4 munanvalkuaista. Vatkasin valkuaiset ja 2,5 dl tomusokeria kovaksi vaahdoksi. Sekoitin marjojen sekaan vielä sitruunamehun, kostutin kakkupohjaa hieman marjoista valuneella mehulla ja lisäsin sitten vielä marjojen sekaan vähän kanelia ja sokeria. Marjat levitin kakkupohjan päälle. Sen päälle sitten viipaloin vähän yli puolet litran jäätelöpaketista. Koko komeuden vuorasin sitten marenkivaahdolla siten, ettei jäänyt reikiä mihinkään (ettei jäätelö sulaisi uunissa ihan löröksi).
Ihan muutama minuutti 250 asteisessa uunissa (sopivasti väriä pintaan) ja ei muuta kuin syömään. Päälle laitoin jokusen marjan koristeeksi.
Tytär kutsui mummonkin naapurista kahveelle ja hyvin maistui jälkkärikin kaikille.
VAPAAPÄIVÄ
Tänään on ensimmäinen kolmesta perättäisestä vapaapäivästäni. Yritän ottaa rennosti, ja päästä mahdollisimman vähällä vaivalla siis myös ruuanlaiton suhteen.
Aamu alkoi tutulla kaavalla:
Heräilin vasta puoli kahdeksan maissa. Ensimmäisenä laitoin uunin lämpiämään. Käytin koiran aamupissalla ja kävin siirtämässä auton pois parkkipaikalta, koska oltiin tilattu traktori auraamaan parkkis, joka olikin kieltämättä ihan karmeassa kunnossa kaikkine jääkökkäreineen. Nostelin lusikalla taikinasta sämpylät pellille, ja tuoreet lämpimäiset tulivat uunista jo vartin yli kahdeksan. Tyttärenkin sain houkuteltua ylös sämpylöiden voimalla. Hänellä jo kiire olikin, koska yhdeksän jälkeen lähti jo kisareissulle isovanhempien kanssa.
Lounasaikaan harkitsin jo kauppaan lähtöä ja jonkun herkullisen aterian ainesten hankkimista, kun katsoin jääkaappiin. Sieltähän sitä löytyi jämäruokia ja tietysti vihanneksia ja hedelmiä, joten hylkäsin kauppareissuhaaveet ja päätin tehdä salaatin.
Sinne upposi keitetyt riisit, broilerit, jääsalaattia ja appelsiinia. Piti laittaa punasipulia, mutta viimeinen jäljellä ollut sipulini olikin mennyt huonoksi :(. Maustoin suolalla ja pippurilla ja ripottelin vielä pinnalle chilichutneyta antamaan mukavaa potkua makuun.
Raikasta ja hyvää. Nälkä lähti, mutta ei tullut ähky olo. Salaattia jäi vielä kulhoon jääkaappiin, joten voi olla, että seuraavan kerran kokkaan vasta huomenna.
BROILERIN KOIVET OLI TARJOUKSESSA
Niinpä meillä sitten tietenkin tänään syötiin tällaista!
Parhaat eväät 