PARHAISIIN AAMUIHIN
Sivuston otsikkokuva sen näyttääkin, mitkä kaksi asiaa kuuluvat useimpiin aamuihini. Uunituoreet sämpylät ja kunnon pannukahvit. Parhaiten ne maistuvat kiireettöminä aamuina, kuten vapaapäivisin tai iltavuoron osuessa työvuorolistaan. Onneksi siskoni oli bongannut kätevän reseptin Siken tv-ohjelmasta, missä aamiaissämpylät saa leivottua siten, että siihen menee aamulla mahdollisimman vähän aikaa. Tämä mahdollistaa sen, että ehtii aamuvuoroon mennessäänkin leipoa tuoreet sämpylät aamupalaksi.
Taikina tehdään siis jo illalla valmiiksi, annetaan kohota pari tuntia huoneenlämmössä ja nostetaan jääkaappiin kylmään aamua odottelemaan. Aamusella ei tarvitse muuta kuin lämmittää uuni, nostella lusikalla taikinasta sämpylät pellille, ripotella päälle jauhoja ja leikellä saksilla risti päälle. Sitten vain sämpylät paistumaan. Sillä välin ehtii hyvin käydä suihkussa ja pukeutua. Ja tottakai, ensin kun olen saanut sämpylät uuniin, keittelen ne pannukahvit jo myssyn alle muhimaan, jotta on sitten valmiina kun saa tuoretta leipää suoraan uunista.
Itse en tuota alkuperäistä reseptiä mitenkään orjallisesti noudata. Tuskin olen kertaakaan ihan sen mukaan tehnyt. Ensinnäkin, teen hieman pienemmän taikinan, niin mahtuu yhdelle pellille sämpylät. Laitan vettä puoli litraa ja hiivaa 20 g, suolaa hyvin vajaan ruokalusikallisen. Jauhoja yms. laitan sen mukaan, mitä kaapista sattuu milloinkin löytymään. Välillä laitan sekaan siemeniä, joskus puuroa, usein myös juustoraastetta. Voihan sinne lisätä vaikka perunamuusin jämät, jos on sattunut jäämään. Kaikkea kannattaa kokeilla. Kunhan oppii ensin sopivan koostumuksen taikinalle, niin sitten voi varioida, mitä sinne sekaan lisäilee. Eri jauhoja käyttäessä mittasuhteetkin muuttuvat. Koska eri jauhot ovat koostumukseltaan erilaisia, myös jauhojen yhteismäärä vaihtelee paljon.
Lopputuloksena joka tapauksessa uunista tulee ulos herkullisen rapeita sämpylöitä. Siken ohjeessa sanotaan, että älä peitä liinalla, muuten rapea kuori pehmenee. Minulla on ollut käytäntönä laittaa suoraan uunista tulleet sämpylät kankaiseen pussiin, jonka siskoni on minulle juuri tähän tarkoitukseen lahjaksi ommellut. Siinä ne pysyvät pidempään lämpimänä, ja ovat kyllä säilyneet myös tarpeeksi rapeina minun makuuni. Pussi on helppo kaapata mukaan vaikka töihin, jos haluaa joskus ilahduttaa työkavereitakin tuoreilla sämpylöillä. Kun pussi on kaunis, voi sämpylät tarjoilla vaikka suoraan siitä. Lämpimät sämpylät maistuvat sellaisenaan, pelkän voin kanssa, tai omilla mieliherkuilla päällystettyinä. Rucola, tomaatti ja juusto esimerkiksi maistuu oivalta yhdistelmältä näiden ihanuuksien kanssa. Nam!
Näiden leipomusten takia ei todellakaan tarvitse nousta montaa minuuttia aikaisemmin ylös, vaan ehtii hyvin normaalien aamurutiinien lomassa. Ei vaadi sen kummempaa veivaamista, vaivaamista tai pyörittelemistä. Helppoa ja hyvää. Tosi nopeasti opin reseptin ulkoa ja leivän hinnassa on tullut isot säästöt, kun ei niitä tarvitse enää kaupasta kantaa. Ruisleivän ostan kyllä edelleen kaupasta, mutta siihenkin tekisi mieli löytää hyvä resepti, jotta voisi alkaa kotona tehdä. Eli otan mielelläni ruisleipäreseptejä vastaan, jos niitä jollakulla on takataskussa!
Parhaat eväät 