POSSUN LAPA – UNOHTAMANI HERKKU
Tässä nyt kun popsin suussasulavan herkullista iltapalaa (lämpöisiä tuoreita sämpylöitä, niiden päällä kylmiä paksuja siivuja possusta, jonka valmistin eilen ruuaksi), päätin taas pitkästä aikaa kirjoittaa tänne ruokatietoja. Joka päivähän sitä jotain tulee tehtyä ja syötyä, mutta on tämä kirjoittaminen jäänyt nykyään hieman vähemmälle.
Tulin ostaneeksi tarjouksesta puolentoista kilon kimpaleen possun lapaa. Ihan ihmettelin itsekin jo kaupassa, että miksen ole aikoihin (useampaan vuoteen itseasiassa…) moista herkkua valmistanut. Niin helppoa ja simppeliä, edullista ja herkullista. Mukana kun on luuta ja nahkaa sekä rasvaa, niin kyllähän niistä makua irtoaa, vaikkei niitä syökään.
Valmistin lihan padassa hauduttamalla. Ensin hieroin pintaan kunnolla suolaa. Sitten kuorin ja paloittelin (reiluja paloja/lohkoja) porkkanoita ja sipuleita. Heitin lapapalan pataan, päälle porkkanat ja sipulit, epämääräinen roiskaisu kokonaisia maustepippureita ja päälle vielä lihalientä silleen, että melkein koko komeus peittyi. Uunissani oli 125 astetta. Annoin lihan siellä muhia ja hautua kypsäksi ehkä jotain nelisen tuntia. Kyllä tuli kypsää, irtosi luusta hyvin. Ja maku oli kohdallaan. Suolaa laitoin onneksi tarpeeksi. Sitä sai suht. reilulla kädellä pistää…
Keitin lisukkeeksi perunoita ja raastoin porkkanaa. Tytärkin kyseli, miksen useammin ole tällaista herkkuateriaa tehnyt. Aterian jälkeen otin lihakimpaleen erilleen, ja jäähdytin jääkaappiin. Erikseen sinne sitten jäähdytin myös liemen sekä omaan astiaansa porkkana-sipuliosaston. Muutama keitetty perunakin jäi sitten sopivasti, jotta oli tämän päivän ruoka melkein valmiina. Tänään paistelin pannussa eilisiä perunoita, porkkanaa ja sipulia. Lämmitin liemen ja sen seassa tämän päivän ruokailuun tarvittavan määrän lihaa. Jääkaapissa olevasta lihakimpaleesta on sen lisäksi riittänyt hyvin leikattavaksi mukavia makupaloja. Leivoin sämpylöitä tänään, ja sopivan maukas possun viipale sen päällä kyllä kruunaa maun.
Tytär vielä leipoi tänään jälkiruuaksi 4 viljan lastuja, kun teki mieli jotain makeaa. Piti tsekata mitä kaapista löytyy, jotta sai jotain kyhättyä. Pannaria ei viitsitty tänään tehdä, kun tuli jo muutenkin niin tuhdisti syötyä. Pari rapeaa lastua/keksiä kahvin kanssa riitti hyvin. Kyllähän niissäkin ainekset sinänsä kohdallaan oli: voita, sokeria, vaniljasokeria, vehnäjauhoa, leivinjauhetta ja 4 viljan hiutaleita. Ja siihen tyyliin niitä aineksia, että koostumus ja maku vaikuttivat suht. sopivilta. Hyviä tuli. Nam!
OMENAT PIIRAKAKSI
Omenoita riittää. Niistä täytyy kokkailla vähän joka päivä jotakin.
Pohjaan vatkaillaan 4 munaa ja 4 dl sokeria vaahdoksi. Sekoitetaan tl leivinjauhetta ja 4,5 dl vehnäjauhoa ensin keskenään ja sen jälkeen muna-sokerivaahtoon.
Pohjan päälle on jo viipaloitu omenat ja peitelty sokerilla sekä kanelilla. Viime silauksena ennen uuniin laittoa…
… vielä peitellään juustohöylän avulla voikerroksella.
175 asteisessa uunissa kun paistelee 35 min. niin tämän näköisen herkun saa aikaiseksi!
Ja ei kun syömään! Jos haluaa, voi nauttia vaniljakastikkeen kera, mutta hyvin maistuu ihan ilmankin.
KESÄISIÄ EVÄITÄ
Tässä maisemassa kelpaa retkeillä ja tehdä retkiruokaa.
ennen-kuva
jälkeen-kuva
Tämä jälkkäri maistuu aina!
RAPARPERIPIIRAKKA
4 munaa
4 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
raparperia
voita
kanelia
sokeria
Vatkaa sokeri ja munat kuohkeaksi. Sekoita jauhot (leivinjauhe sekoitettuna vehnäjauhojen sekaan). Minulla ainakin tänään vaikutti siltä, että hieman liikaa tuota jauhoa, joten voi olla, että riittäisi 4 desiäkin… Enkä ole varma miten se resepti alunperin on mennyt, koska tämä tuli ihan tuolta jostain takaraivon sopukoista eli ihan ulkomuistista menin. Leivinjauheen mittasin reilulla kädellä, eli saattoi menna 1,5 tl:kin.
Levitä taikina uunipelle leivinpaperin päälle. Ripottele pinnalle maun mukaan raparperia (jonka olet siis ennen sitä kuorinut ja paloitellut). Minä laitoin oikein reilusti raparperia, kun sitä tuntuu tuolla meidän pihamaalla riittävän ja se on hyvää. Sen pinnalle taas oman maun mukaan kanelia ja sokeria. Lopuksi vedä juustohöylällä voista viipaleita ja peitä niillä koko komeus. Sain kulumaan reilun puoli pakettia voita, joten siitäkin jo pystyin päättelemään, ettei lopputulos voi olla mitään muuta kuin älyttömän hyvää! Paista n. 35 min. 175 asteessa ja valmista on.
Tarjoile vaniljakastikkeen kera. Tänään meillä oli myös tuoreita mansikoita, joten tarjosin niitä myös herkun kanssa, ja sopivat enemmän kuin täydellisesti tähän kokonaisuuteen. Käytin muuten valmista vaniljakastiketta, Valion Eila laktoositon Vanhan ajan vaniljakastike, vispattuna. Oli tosi hyvää, NAM!!!
PÄÄSIÄISHERKUTTELUA
Eilen oli pitkäperjantai. Kyhättiin siskon kanssa superherkullinen pääsiäisateria äitini keittiössä, minne jouduin kantamaan ison kasan keittiövälineitä omasta keittiöstäni, jotta saatiin toteutettua aikeemme. Äiti ei ole mikään kokki, joten varusteet ja esim. maustevarastot ovat sitä luokkaa, että niillä on hankala pärjätä. Kauppakuitin summa oli päätähuimaava, mutta nythän oli kyse juhla-ateriasta. Omat mausteet, yrtit ja kokkiveitsi, pihdit, kauhat yms. sekä kunnon paistinpannu matkaan kotoa, niin olin valmis koitokseen. Kamera siinä hässäkässä sitten unohtui mukaan ottaa, joten kuvia ei ateriasta nyt tähän hätään ole. Yritän kuvailla mahdollisimman hyvin näin verbaalisesti syömisiämme.
Homma alkoi siitä, että pestiin rosamundat ja laitettiin ne kokonaisina uuniin kypsymään. Kakkupohja jälkkäriä varten oli paistunut valmiiksi jo omassa uunissani. Lampaan sisäfileet oli tietenkin otettu huoneenlämpöön heti alkajaisiksi. Jälkkäriä varten kaivettiin sulamaan myös mustikoita ja vadelmiä äidin pakastimesta. Minä kuorin jättikasan valkosipulinkynsiä (varmaankin 5 tai 6 valkosipulia yhteensä…) ja sisko putsaili kalvot pois lihoista ja teki niihin viiltoja joihin tunki valkosipulia tuomaan makua. Tein siinä samalla salaatin. Salaattipohjaksi jäävuorisalaattia, kotimaista kurkkua ja samoin kotimaisia kirsikkatomaatteja. Koristeeksi ja parasta makua tuomaan kuutioin vielä leipäjuustoa ja laitoin vielä tummia rypäleitä. Sisko pisti lihat marinadiin, jossa oli tuoretta rosmariinia, mustapippuria ja suolaa sekä oliiviöljyä. Tankoparsat piti valmistella keittämistä varten, siitä huolehti sisko. Sillä aikaa minä otin kypsyneet perunat uunista, halkaisin ne ja koversin lusikalla sisukset pois. Jätin siis ehjät kuorenpuolikkaat uunipellille. Perunoiden sisukset maustoin kulhossa tuoreella timjamilla, mustapippurilla, suolalla ja kunnon kasalla voita. Tämän mössön sitten lusikoin takaisin kuorien sisään. Pinnalle juustoraastetta, niin olivat siinä vaiheessa siis lopullista uunissa paistoa vaille valmiina.
Seuraavaksi aloin paistaa lampaanfileitä paistinpannulla. Sisko erotteli sillä aikaa munista valkuaiset ja keltuaiset. Valkuaiset jälkkäriä varten, keltuaiset bearnaisekastiketta varten. Lisäksi hän pilkkoi valmiiksi odottamaan kastikkeentekoa hurjan kasan (250 g) voita. Meillä oli 14 lampaan sisäfilettä, joten niiden paistaminen vei tovin. Pannuun mahtui kerralla max 4 filettä, joten 4 satsia piti paistella. Vuokaan pistin valmiit fileet sitten folion sisään vetäytymään. Pöytä tietysti oli katettu ruuanlaiton lomassa jo valmiiksi.
Nyt oli sitten enää loppurutistus jäljellä. Eli parsakattilan alle laitettiin tulet, jotta ne kiehuisivat sopiviksi. Perunat laitettiin uuniin, jotta saatiin sopiva pinta niihin. Lampaanfileet laitettiin myös hetken päästä uuniin toviksi, jotta lämpenivät syöntilämpöisiksi. Samalla siispä teimme aterian kastikkeet. Minä tein lampaan paistoliemestä kermaisen kastikkeen, jonka maustoin lisäämällä reilusti vielä valkosipulia, lisäksi ripaus mustapippuria ja suolaa, saostin hieman maizenalla. Samaan aikaan sisko teki bearnaisekastikkeen. Eli keltuaiset, valkoviinietikka ja mausteet vesihauteessa koko ajan vatkaten ja sinne sitten voita pikkuhiljaa lisäämällä, siten se kastike siitä muodostuu. Mausteina sitruunan mehua, yrttejä, suolaa.
Tässä vaiheessa siispä oltiin valmiita syömään. Emme tarjoilleet erikseen alku- ja pääruokaa, vaan jokainen sai syödä missä järjestyksessä halusi. Tarjolla oli siis:
Leipäjuustosalaattia
Parsaa bearnaisekastikkeessa
Lampaan sisäfilettä yrttivalkosipulimaustettuna
Valkosipulista kermakastiketta
Tuunattuja uuniperunoita
Oli kyllä niin mahtavat maut, että oli pakko ahtaa itsensä ihan täyteen ja sitten vielä hieman lisää. Siinä vaiheessa tuntui, ettei jälkkäriä taida mahtua yhtään. Kiireettömästä pääsiäisateriasta kun kuitenkin oli kyse, niin ihan rauhassa siinä istuskeltiin hetki, minkä jälkeen alettiin siivota pöytää ja sen jälkeen kyhätä jälkiruuaksi uunijäätelöä.
Siinä vaiheessa, kun uunijäätelö oli valmis, ja kaffet keitettynä, niin kummasti mahtui taas ahtamaan lisää herkkuja napaansa. Uunijäätelö tehtiin saman reseptin mukaan, minkä olen jo aiemmin täällä kuvaillut, joten en lähde sen valmistusprosessia tässä enää selostamaan.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Jopa niin paljon itseasiassa, että sitä vielä jäi äidin jääkaappiin lämmitettäväksi myöhemmin pääsiäisen aikana. Tänään on kuitenkin vuorossa uunilohta, sillä ostin ison lohifileen sitä varten.
UUNI- SITÄ SUN TÄTÄ
Kalapäivä. Tyttären kaveri on ollut meillä tämän päivän kyläilemässä, joten sain tehdä ruokaa kolmelle. Kalaa teki mieli, ja lohifile oli tarjouksessa, joten päädyin sen vuoksi uuniloheen. Jälkiruuaksi päätin kokeilla uunijäätelöä todella pitkästä aikaa. Varmaan joskus parikymmentä vuotta sitten tehnyt viimeksi moista herkkua.
Ensin tein sokerikakkupohjan. Ohuen sellaisen. 3 munaa laitoin. Desin sokeria sekaan ja vaahdotin kunnolla. Vehnäjauhon lisäksi laitoin myös perunajauhoa (yhteensä 1,5 dl), ja tietysti leivinjauhetta teelusikallisen. Raastoin vielä sekaan vähän sitruunankuortakin. Paistui sopivaksi noin kymmenessä minuutissa.
Kakkupohjan paistuessa tein nopeasti kalalle kastikkeen jääkaappiin tekeytymään. Turkkilaista jogurttia, sen sekaan sitruunan mehua, valkopippuria, suolaa, sokeria, ruohosipulia. En nyt muista enää laitoinko muuta. Maistelin välillä ja sen mukaan lisäilin aineksia. Tilliä en muistanut ostaa, sitä olisin muuten laittanut myös. Sitten valmistelin kalan. Lohifileen pinnalle vain suolaa ja sitruunapippuria sekä mustaa pippuria ja kala uuniin samalla uunin avauksella kun otin kakkupohjan ulos. Kalan paistoaika riippuu niin paljon kalan koosta, että ihan turha antaa mitään vinkkiä ajan suhteen. En edes kelloa sille tainnut pahemmin vilkaista, kun tarkkailin vain, milloin näyttää sopivalta.
Pesin, kuorin ja pilkoin seuraavaksi. Juureksia. Porkkanaa, lanttua, bataattia sekä punasipulia. Kuutiot kulhoon ja marinadi päälle. Marinadiin laitoin oliiviöljyä, valkosipulia, rosmariinia, mustaapippuria ja suolaa. Sitten kumosin marinoidut juurekset laakeaan uunivuokaan ja lykkäsin nekin uuniin paistumaan. Kun otin lohen pois, lisäsin lämmön 200 asteesta 250 asteeseen, jotta uunijuurekset ottivat vielä lopuksi hyvän värin ja pienen rapeuden pintaansa.
Tämän uunissa paistelun ohessa keitin myös lapsukaisille perunoita, kun heille ei jostain syystä nuo uunijuurekset oikein tunnu maistuvan.
Kukin sai makunsa mukaan repiä salaattia lautaselleen ja ottaa tomaattia, kurkkua ja sitruunaa siihen lisäksi. Sen kummemmin en salaattia alkanut tekemään.
800 g:n lohifile meni kokonaan ja paljon upposi lisukkeita ja kastikettakin. Hyvin tuntui ruoka maistuvan!
Lasten vielä jatkaessa pääruuan syömistä, siirryin jälkiruuan kimppuun.
Ensin keitin kahvin valmiiksi myssyn alle tekeytymään. Kaivoin esille aiemmin valmistelemani uunijäätelön ainekset: kakkupohja, jonka olin jo siirtänyt piirakkavuokaan, valmiiksi hieman sulamaan ottamani puolisen litraa pakastemarjoja, ruuanlaiton yhteydessä valmiiksi puristamani sitruunamehutilkan sekä samoin jo silloin valmiiksi erottelemani 4 munanvalkuaista. Vatkasin valkuaiset ja 2,5 dl tomusokeria kovaksi vaahdoksi. Sekoitin marjojen sekaan vielä sitruunamehun, kostutin kakkupohjaa hieman marjoista valuneella mehulla ja lisäsin sitten vielä marjojen sekaan vähän kanelia ja sokeria. Marjat levitin kakkupohjan päälle. Sen päälle sitten viipaloin vähän yli puolet litran jäätelöpaketista. Koko komeuden vuorasin sitten marenkivaahdolla siten, ettei jäänyt reikiä mihinkään (ettei jäätelö sulaisi uunissa ihan löröksi).
Ihan muutama minuutti 250 asteisessa uunissa (sopivasti väriä pintaan) ja ei muuta kuin syömään. Päälle laitoin jokusen marjan koristeeksi.
Tytär kutsui mummonkin naapurista kahveelle ja hyvin maistui jälkkärikin kaikille.
VOIHAN PANNUKAKKU!
No niin. Ystäväni juuri äsken laittoi viestiä, että hänen tekisi mieli kunnon kahvia ja jotain hyvää sen kanssa. Kyseli, mitä löytyy, jos tulee kylään. No, kahvia olen valmis aina keittämään. Siinä on sellainen juoma, joka on tämän maailman nautintoaineista se vihonviimeinen, josta suostuisin luopumaan. Tai siis en suostuisi ikimaailmassa luopumaan kahvista. Vaikka kaikesta muusta pitäisi luopua, kahvia olisi pakko saada.
No, mitä makeaa hyvää kahvin kanssa? Eihän meillä koskaan ole mitään sellaisia kaapissa valmiina, kun ei niitä meillä juurikaan edes syödä. No, maitoa, munia, voita, sokeria, suolaa ja leivinjauhetta sekä jauhoja nyt toki löytyy, joten niistähän saa pannukakkutaikinan alta aikayksikön.
Onneksi raahasin tänään kaupasta 3 litraa maitoa. Tytär kun nykyään juomalla juo sitä aivan käsittämättömiä määriä. Eilenkin kiskoi lasillisina yhteensä kaksi litraa. Ei siinä mitään, hyvä ettei tarvi patistaa juomaan maitoa, mutta nyt oli sentään jäljellä vielä tarpeeksi, jotta sain sen pannaritaikinankin tekaistua.
Pannaritaikina, kuten aina, syntyi hetkessä. Avasin maitopurkin ja kaadoin siitä ensin suurimman osan. Ehkä lasillinen jäi purkin pohjalle jäljelle kahvimaidoksi. Kouralla mätin sekaan sokeria, neljä pientä kourallista. Suolaa pistin ehkä teelusikallisen, en mitannut sitäkään. Pari kananmunaa sekoitin sekaan ja laitoinpa vähän vaniljasokeriakin. Jauhoja laitoin reilun 4 desiä. Perus muistisääntöni on pannaritaikinaan noin puolet maidon määrästä jauhoja. Koostumuksestahan sen näkee, joten en mitannut jauhojakaan, mutta jos ei paljon tee, niin kannattaa mittailla. Sitten sitä oppii sen koostumuksen vasta, kun on riittävän monesti kokkaillut. Niin, ja livautin sitä leivinjauhettakin sen suurinpiirtein teelusikallisen. Tässä vaiheessa jätin taikinan tuohon vähän tekeytymään. Ajattelin tässä välissä kirjoittaa tämän jutun ja käväistä pikaisesti suihkussa.
Enää ei tarvitse kuin sulattaa reilusti voita ja laittaa se taikinan sekaan. Sitten vain kaadan taikinan isoon laakeaan vuokaan, jonka vuoraan leivinpaperilla. Ja ei kun uuniin! Uunin lämpötila saa olla reilu parisataa astetta ja kaipa se valmiiksi tulee noin puolessa tunnissa, riippuu kuinka vaalean/tumman lopputuloksen haluaa. Sitä voi sitten tiirailla että milloin on sopivaa.
Jääkaapista löytyy useampaakin hilloa lisukkeeksi, joten eiköhän siitä herkkua synny tarpeeksi kun niitä mättää pannukakun päälle.
Uunin laitoin juuri lämpeämään, joten nyt taidan livahtaa sinne suihkuun.
VALKOSUKLAA-MUSTIKKA-JUUSTOKAKKU
Tässä resepti suussasulavan ihanasta juustokakusta, joka paistetaankin uunissa. Jos vaikka on ollut ongelmia saada juustokakkua hyytymään, niin tälläpä pitäisi onnistua. Tämänkin reseptin olen saanut aikanaan, ”yllätys yllätys”, siskoltani, joka kokkailee herkkuja vieläkin ahkerammin kuin minä. Minä teen enemmän sellaista perus kotiruokaa. Sisko taas on perehtynyt enemmänkin kaikenlaisiis special-herkkuihin.
Valkosuklaa-mustikka juustokakku, siskon kanssa tehty
Keksipohja:
300g digestivekeksejä
150g voita
Kakkutaikina:
600g Philadelphiajuustoa
2,5dl maitorahkaa
1,5 dl sokeria
1dl maissitärkkelystä
2tl vaniljasokeria
3 munaa
1dl vispikermaa
200g valkosuklaata
1,5dl mustikoita
Säädä uuni 175 asteeseen. Murskaa keksit hienoksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksinmurit irtopohjavuokaan (noin 24cm halkaisija) pohjalle. Paista uunin keskitasolla noin 10 minuuttia ja anna jäähtyä.
Vatkaa philadelphia-juusto ja maitorahka tahnamaiseksi. Sekoita joukkoon sokeri, maissitärkkelys ja vaniljasokeri. Hämmennä joukkoon munat yksi kerrallaan ja viimeiseksi kuohukerma.
Paloittele sulkaa ja sulata se vesihauteessa ja lisää taikinaan. Kaada taikina keksipohjan päälle ja ripoittele päälle mustikat. Paista kakkua uunin keskitasolla noin 40 minuttia. (Peitä alumiinifoliolla, jos kakku näyttää aiemmin kullanruskealta) Sammuta uuni ja anna kakun olla jälkilämmöllä noin 30 minuuttia.
Anna jäähtyä ja eiku syömään!
Ja tämä tosiaan kannattaa tehdä edellisenä päivänä ja antaa rauhassa jäähtyä yön yli.
VINKKI: On hyvä huomioida, että laita vuoan alle uuniin esim. piirakkavuoka, koska reunojen välistä valuu jonkin verran. Mutta vielä parempi vinkki: ota leivinpaperista sopiva pala joka peittää koko vuoan, rytistä se nyrkissä ihan mytyksi. tämän jälkeen sen saa aseteltua hyvin kakkuvuokaan.
Parhaat eväät 